"Kuuleeko keskus? -Poroja tiellä!"

Lähiaikoina on ollut ihan kohtuullisen kiire. Eilen mulla oli peruskoulun viimeinen koe ja nyt on taas aikaa. Olisin halunnut päivitellä blogia ajallaan, mutta pienen ajan sisällä on tapahtunut niin paljon kaikkea, että en ole ehtinyt tehdä kunnon postauksia tapahtumista. Päivittelen nyt kuukauden kohokohdat tämän loppuviikon aikana. Toivottavasti jaksatte lukea näitä kuukauden takaisia tapahtumia ja ette kuole liialliseen kuvien määrään. En voi sille mitään, että rakastan kuvia...;p

Lauantai 12.4.

Kuukausi sitten lähdin isoseksi Pääsiäisriparille. Oltiin tavattu leiriläisiä jo aika moneen kertaan. Isosporukka oli jo tuttu ja me tultiin tosi hyvin toimeen. Lauantaiaamuna klo. 8:00 oli lähtö kirkon pihalta kohti Posiota. Ajettiin ensin tunti Kuruun, josta otettiin pari leiriläistä, isonen ja ohjaaja kyytiin. Matka alkoi hyvin. Ensimmäinen pysähdys tehtiin Alavuden ABC:llä, jossa Veera houkutteli mut ja Teemun juoksemaan sen kanssa koko ABC ulkokautta ympäri. Hyvää hyötyliikuntaa..:D

ABC:n ympärijuoksijat

 Matka jatkui ja pysähdyksiä teimme Kokkolassa ja Tupoksella. Matka kesti sen 12 tuntia, mutta itseasiassa se meni aika nopeesti. Bussimatkalla suunniteltiin isosten kanssa, kuka pitää milloinkin hartauden. Minä ja Roosis suostuttiin olemaan ensimmäisiä ja pitämään hartaus jo samana päivänä. Sitten se on nopeesti ohi, eikä sitä enää tarvitse jännittää. Suunniteltiin lähes koko hartaus bussissa Roosiksen kanssa, koska ollaan aikaansaamattomia, eikä oltu tehty sitä ennen leirin alkua.

Näin ne hartsit valmistuu

Ihmeteltiin kuinka vasta Oulun kohdalla alkoi maassa olla hieman lunta. Kunnon lumiraja tuli vastaan vasta Oulun yläpuolella. Pitkän matkan aikana tuli puhuttua ja naurettua aika paljon. Mun ääni oli käheä jo lauantaiaamuna, joten yllätys yllätys illalla perille päästessämme mun ääni oli tosi pahassa kunnossa. Yritin loppuillan säästää ääntäni illan hartaukseen.
Loppumatkasta näimme paljon poroja. Monta poroa ylitti tietä ja meidän piti pysähtyä. "Poroja tiellä!" Tästä tulikin meidän leirin käytetyin lause.

Kahdeksan aikaan oltiin perillä Posiolla, Lapiosalmen eräkeskuksessa. Kannettiin tavarat huoneisiin ja menimme iltapalalle. Saatiin Roosiksen kanssa kahdeksan hengen huone kaksisteen, koska oltiin ainoot tyttöisoset. Ei ainakaan tila loppunut kesken. Iltapalan jälkeen laulettiin vähän, mutta varsinaista iltaohjelmaa ei ollut. Sitten vielä Roosiksen ja mun iltahartaus ja nukkumaan.

Sunnuntai 13.4.

Sunnuntaiaamuna järkytyin aika pahasti kun avasin suuni ja yritin puhua. Multa ei oo oikeesti koskaan mennyt ääni yhtä pahasti kun silloin. En pystynyt koko päivänä puhumaan yhtään mitään. Välillä kirjotin kaiken paperille, jos halusin puhua jotain ja muuten olin vaan ihan hiljaa.
Oltiin tehokkaita iltaohjelman ja raamisten suunnittelussa ja yllätyin kuinka paljon meillä isosilla oli vapaa-aikaa. Vasta iltapäivällä raamiksissa isosia tarvittiin enemmän. Toki me oltiin myös kaikissa yhteisissä jutuissa mukana päivän aikana. Juulia onneksi piti mun raamiksen, koska muuten siitä olis tullut aika hiljanen. Illalla ennen iltapalaa ja iltaohjelmaa käytiin saunassa. Iltaohjelmaan apurit oli suunnitellut sketsihahmoesityksen. Leiriläiset saivat ryhmissä keksiä jokaiselle isoselle nimen, hokeman, asuinpaikan, puhe- ja kävelytyylin, sekä valita meille rekvisiittaa. Lopuksi isoset esittelivät hahmot.

Maanantai 14.2.

Aamulla oli tosi pirteä olo, vaikka herätys oli kahdeksan aikaan. Itseasiassa koko leiriviikon aikana nukuin paljon enemmän kun kouluviikkoina, vaikka herätys olikin suht samaan aikaan. Pitäisi ruveta panostamaan nukkumiseen, koska oli tosi huippua, ettei aamulla herätessä väsyttänyt!
Maanantai oli ensimmäinen laskettelupäivä. Syötiin aamupala normaalisti. Meillä oli aamulla myös pikainen aamujumalanpalvelus. Sen jälkeen suuntasimme kohti Rukaa. Lasketteluaikaa oli puoli neljään asti. Rinteet oli tosi hyvässä kunnossa.

Takaisintulomatkalla poikkesimme Posion S-marketissa. Loppuilta menikin saman kaavan mukaan: saunat, raamis, iltapala, iltaohjelma ja hartsi.

Tiistai 15.4.

Tiistai oli normaali riparipäivä. Mun äänikin alkoi pikkuhiljaa palailla, joka helpotti huomattavasti! On muuten tosi vaikee olla puhumatta pari päivää, varsinkin kun kavereita on ympärillä 24/7. Leiriläisten oppituntien aikana isosilla ja apureilla oli vapaa-aikaa. Kävin kuvailemassa Lapiosalmen maisemia ja lumiukkoja, joita olimme leiriläisten kanssa rakentaneet päivällä.

 Meillä oli leirillä tänävuonna tarkotus uudistaa iltaohjelmaa, joka on jo monta kymmentä vuotta mennyt aina samalla kaavalla. Eli paljon isosten ja apurien esittämiä sketsejä ja yhteislaulua. Tällä leirillä monena iltana lauloimme paljon ja meillä oli paljon yhteisiä leikkejä, johon kaikki saivat osallistua. Still-kuvat, norjalainen ja tyynyralli oli erityisesti leiriläisten mieleen. Tiistain iltaohjelmasta leiriläiset tykkäsivät tosi paljon. Apurit esittivät mato-sketsin, mutta ei ihan niin kuin yleensä. Sketsi keskeytettiin pariin kertaan, jolloin leiriläiset saivat ehdottaa, millä tunnetilalla esitystä jatketaan. Loppujenlopuksi Juulia ja Veera päätyivät esittämään sketsin ruotsiksi loppuun. Se osoittautui yllättävän vaikeaksi ja puolet taisi olla englantia, mutta kunnialla apurit selvisivät. Nyt kun apurit oli nöyryytetty, oli isosten vuoro.. Apurit ilmoittivat, että seuraavaksi onkin sunnuntaina tehtyjen sketsihahmojen vuoro esittää meille räppi. Meille ei oltu kerrottu mitään etukäteen. Omissa raamisryhmissä leiriläiset suunnittelivat meille sanat. Räpeistä tuli itseasiassa todella hyviä. Osa räpeistä onkin tuolla postauksen alussa olevalla videolla. Kerron vielä myöhemmin sen videon teosta. Iltahartaus oli tänä iltana hieman erilainen. Meidän piti kuvata seurakuntamme facebooksivuille hiljaiseksi lauantaiksi video. Iida soitti huilua ja me muut istuimme puolikaaressa ja sytytimme vuorotellen viereisen kynttilästä omamme niin, että valo kasvoi ja levisi. Aivan lopuksi veimme kynttilät pihalle lumihankeen ristin muotoon.

Keskiviikko 16.4.

 Keskiviikko meni saman kaavan mukaan kun muutkin päivät. Laitan vaan kuvia tästä päivästä, koska selitys olisi samanlainen kuin aikasemmat päivät.

Vapaa-aikaa leiriläisten kanssa 

Ehkä mä joskus vielä voitan Henkan!

Isoset♥

 

Näin käy apurille isosporukassa...

Iltaohjelmaa

Torstai 17.4.

Jouduttiin heräämään hieman aikaisemmin ja tänäaamuna kyllä väsytti. Meillä on isosten, apureiden ja ohjaajien kanssa aina klo 23 jälkeen palaveri päivästä. Käydään kuulumiset läpi ja mietitään miten päivä meni ja mitä huomenna. Siks menee vähän pitkäksi noi illat. Torstai oli Rukapäivä. Lähdettiin Rukalle heti aamupalan jälkeen. Rinteet oli aika huonossa kunnossa, koska oli plussan puolella. Aurinko paistoi. Laskettiin kokopäivä kaksin Roosiksen kanssa, koska muut ei tykänny niistä rinteistä, mistä me tykättiin. Oli tosi ihanaa päästä pitkästä aikaa juttelemaan kaksin Roosiksen kanssa. Kolmelta oli rinteistä viimeistään tultava pois, jotta kerittiin käydä kaupassa paluumatkalla.

Kun päästiin takaisin Lapiosalmelle, siellä odotti ruoka ja lämpimät saunat. Meillä oli koko leiriviikon ajan erinomainen palvelu. Ruoka oli todella hyvää, tilat hyvässä kunnossa ja maisemat olivat hienot ja rauhalliset. 

Illalla hypättiin taas bussiin. Lähdettiin kirkkoon, koska oli kiirastorstai. Messu oli tuollaisessa pienessä maalaiskirkossa aikalailla erilainen, kun mihin on tottunut. Leiriläiset olivat kuitenkin fiksusti koko ajan. 

Kirkon jälkeen ohjelmassa oli vielä iltaohjelma ja hartsi. Tänäiltana isoset esitti muutaman sketsinäytelmän. Itsekkin pääsin näyttelemään vaimoa, joka määräilee tossunalla olevaa miestään. Ainakin niille, jotka ovat isosina tai käyneet riparin lähiaikoina mäntysuopa ja pieni vihreä mies sketsit ovat varmaankin tuttuja.

Perjantai 18.4.

Perjantaiaamupäivän olimme pihalla. Lohdutettiin sulaneita lumiukkoja. 

Jeesuksen kuolinhetken hartaudessa keräsimme kaikkien synnit puiseen ristiin ja kävimme polttamassa syntimme kodalla.

 Toisiksiviimeisenä päivänä ohjaaja Martti ehdotti, jos haluaisimme äänittää ne iltaohjelman räpit. Kirjotettiin uusi yhteinen kertosäkeistö osuus vanhojen räppien lisäksi. Martti editoi kappaleeseen myös pari leirin lentävää lausetta. Kannattaa kuunnella räppi tämän postauksen alusta. 

Hauskaa on!

Tämä ilta oli oikeesti yks elämäni parhaimmista illoista. Apurit Veera ja Juulia oli suunnitelleet aivan ihanan Jumalan rakkauden radan. Rata oli kaikille leiriläisille ja ohjaajille yllätys. Me isoset menimme auttamaan apureita radan kokoamisessa. Olimme myös aikaisemmin päivällä tehneet jokaiselle ryhmäläisellemme henkilökohtaiset sydänlaput. Etsimme myös kivoja raamatunkohtia radalle. Teimme penkeistä ja lakanoista kujan, jota pitkin pääsi kunkemaan pimeässä huoneessa. Taustalla soi musiikki. Ensimmäiseksi vastaan tuli peili, johon oli kirjoitettu kauniita kohtia raamatusta. Seuraavassa kohdassa oli mahdollisuus jättää rukouspyyntö. Kun tunnelia jatkoi eteenpäin vastaan tuli paljon sydämiä, joissa luki leiriläisten nimiä. Samalla läheisille ihmisille sai sytyttää kynttilän. Viimeisenä tultiin minun luokse. Luin jokaiselle radan kulkijalle pienen kertomuksen. Tämä hetki oli yksi hienoimmista isoskokemuksistani, kun näki ihmisten tulevan oikeasti onnellisiksi. Me isoset ja apurit pääsimme myös lopuksi kiertämään radan läpi. Tämä koko rata meni paremmin kuin olisi koskaan voinut kuvitellakaan! Kaiken kruunasi se kun olimme kävelemässä majoitusrakennukseen ja näimme taivaalla revontulia. Kaikki ei voi olla vain sattumaa.

Lauantai 19.4.

Viimeinen kokonainen päivä alkoi siivoomisella kun leiriläisillä oli viimeinen opetushetki. 

Päivällisen jälkeen lähdimme käymään Pentikin tehtaanmyymälässä, koska emme pystyneet tekemään pientä retkeä jäävesiputouksille, sulan sään vuoksi.  

 Reissun jälkeen paistoimme lättyjä. Jokainen sai paistaa itselleen oman lätyn. Ripari ilman lättyjä ei ole mitään!

 Iltapäivällä oli viimeinen raamis, jossa käsiteltiin tulevaisuutta. 

Ilta meni normaalisti: saunottiin ja vapaa-aikaa oli hieman enemmän. Iltahartauden tilalla sytytimme kynttilät. Jokainen sai sanoa leiristä jotain, jos halusi. Lauloimme muutaman laulun ja menimme nukkumaan, jotta seuraavana päivänä jaksaisimme 12 tunnin bussimatkan. 

Sunnuntai 20.4.

Lähtöpäivän aamuna tottakai otettiin koko leiriporukasta kuva ja sitten kohti Ylöjärveä. Matka meni paljon nopeammin kuin tulomatka. Pysähdyttiin samoilla huoltoasemilla kuin mennessä. Ohjaajat oli kiltillä tuulella ja katsoimme Skyfallia bussin telkkarista. Kirjoitimme positiivisuuslaput kaikille. Siinä olikin ensimmäinen ripari isosena takana. Viikko oli aivan mahtava ja nyt on tosi haikea olo kun haluaisi takasin sinne. Toivottavasti jatkossakin tulee vastaan yhtä huippuja ripareita. Kaikista eniten ikävä tulee kuitenkin meidän ryhmää!♥ 

♥: Anna